Ehti vaari jo
tottua huomioon
liian hyvään
Kollikissan
mairea ilme
kasvoillaan
Nukahdin uneen
liian syvään
Minun kun piti
vain valveunta
Unessani roikotin
kahta liian uteliasta
verissä päin
Hetken leikittelin
Mitäs nuo nyt oli
Rotanraatoja

Päätyi siihen että
Aina kun pää
raosta pilkahti
Yksi raapaisu
vikisevä rääkäisy
Veristä lihaa
hampaissa ja
kynsissä
Hiiretkään eihän ne
tyhmiä ole
Juokse suoraan
päätä pahkaa
saalistajan kitaan

Nyt se alkaa taas
näyttämään
siltä
Ahkera on sitä
vaarinkin oltava
Saadakseen
lukijoita
No olihan siellä
joitakin varsin
nirsoja on tullut
Ei uteliaita
selailijoita
Antakoot luoja
laiskuuteni anteeksi
Antakoot minulle
tuekseni kurjat säät