Jostain hyvin
kaukaa
Miks ei minulla
koskaan ollut
omaa aikaa,,,,
Mikähän siinä ettei
kultaista
nuoruutta ollut
pääluottamus
miehen,,,
lehtolapsella

Mitään en ilmaiseksi
Kaikesta mistä
nautintoa,,,
lapsen kasvot
villissä virneessä
Narskuvat hampaat
kamalassa
irveessä.....
Kukaan ei minua
kannustanut,,,,
Ainoa merkki
elämän halusta,,,
Minun piti olla
kaikessa ainakin vähän
parempi kuin muut

Siihen se nuoruus
virkaportailla
kiipeilyyn...
Niillä tikkailla kukaan
ei ollut kenenkään
kaveri,,,,
Esimiehetkin muuttuivat
virallisiksi
Antoivat tilaa,,,
Tuollaisen eteen jos
älä ryhdy kaveriksi
Tulet sivuun siiretyks
tai yli ajetuksi,,,,
Sen kun pitää
aina olla vähän
Parempi kuin muut