Tuossakos se on
Metrin ja kolmen
vaaksan päässä
se raja....
siinäTuonne kun joskus
sukuni joukkoon
paikan kalleimmassa
arkussa....
Sitten kun madot
ovat sen reijille
syöneet,,,,
Oli se aikanaan
hienoa kun siinä
jalopuisessa
Kaikki se mitä
runoilijasta oli
jäljellä......

No kuluihan tässä
useita vuosia....
Sitten sekin maistui
jalopuinenkin
toukille.....
Korjaamisesta
parempaan säilöön
ei sukuni kanssa
ole vielä tullut puhetta
Hiljaistakos,,,,
Mitä vielä....
Melkoista rapinaa
arkkuani nakertavat
madot.....
Vuotten kulut
keväisin korviini
Kun kummullani
ruoho kasvaa kohisten
Tuossa se on vielä raja
Tuuhea nurmikko
jalkojeni alla