Äsken kun pysähdyin
paikalleni menneitä
pohdin....
Minkähän takia tuo
luoja on minua
Isoimmilta kolhuilta
varjellut
Jonkin kolhun tullessa
Tai sieluni muuten
ollessa vereslihalla
Märkänenäinen
allergia siitä kun
Kaiken hupinsa tuosta kuin
Maailman vanhimmasta
hupailusta,,,,
Mutt niin oli vaari
vielä tarkkaakin
tarkempi....
Pelkästä pörinästä
päätteli suuntansa
Luojalle vaarilta
nöyrä kiitos
Miten hän on minua
suuremmitta kolhuitta
jaksanut
On siinä sitä sinullakin
työsarkaa riittänyt
Minun tavallani olen
hitaasti kesän mittaan
sarkasen työasuni
Verkkasesti nyt
tuo sarkainen
hiulaantuvan
Jotain kait olen luojani
mielestä tehnyt
liki oikein
Vaari tässä tätä
aamun ensimmäistä
Tarkistelin tätä hetken
tässä....
Kyllähän minä sen
Korjausohjelmalla
liki virheettömästi
Siitä kait se että
Jos minä nyt
Parin tunnin päästä
Kuka ties tämän
päivän viimeinen
pimeän ajan
kirjoitus tunti