Pitkään meni
vähäisellä
aamupalalla
pitkään
iltapäivään
Ennen kuin
emäntäni
aamuisilta
menoiltaan
Kotiin tuli
nälästä kiukkuisena
Sanoi keittävänsä
rukiisista
hiutaleista
makoisan puuron

Pitkään aikaan
ei vaari ole
tuntenut kiinnostusta
minkään moiseen
puuroon....
Tänään sitä sain
muorin hetken aikaa
istumaan vaiti
pyörein huulin
Vienosti pyysin
jospa vaarillekin
tilkan sitä...
Mielessäni kuva
vähästä ruispuurosta
Höyryämässä
lautasellani...
Mutt voi silmän kera

Lusikkani kärjellä
nokareen puuroa
Vesikielellä
voi silmässä
kostuttelin sitä
Vuosiin ei vaari
muista syöneensä
mitään niin maukasta
Kiittelin emäntääni
niin kauniisti.....
Mitenkäs me...
Eikös me voitais
useamminkin...
Jotain näin hyvää
herkkää helppoa
epäterveellisen
rasvaista...
Kaikesta huolimatta
Haluttavaa maukasta