Mieleni mitä suurimmalla
Stooalaisella
tyyneydellä
En riehu en hosu
Ennakkoon en
erinomaisuudellani
vouhkaa en hosu
Kuulu en enään
mihinkään
erinomaiseen
etuoikeutettujen
eritysryhmään
Olen jo sen ikäinen
Mitään erityisen hyvää
ei vuosista menneistä
leille tulevasta
Työtä hikeä ja saveen
tupiinne kulkeutuvassa
kerrottavissa
Mitä nyt muutama
tulevista vuosista
Kasvava pienempien
etunumeroiden
ja nollien rivi
Vaari kun ei ole
Kuin se  entinen
Huittisten hullu mies
Siltä kun unohtui tuo
kertyvien säästöönpano
Minä en sitä
Että söisin öisinkin
Ja aina enemmän
Ja aina vaan enemmän
Pakko syödä varastoon
Ja aina vaan
enemmän kuin tienaan
Minä vaan
vähän hitaammin
Vaarille riittää vauhdiksi
Päivää kerrallaan
Tuosta kuopukselle
tuo soraharjun
karumpi puoli
Sen verran olen jo
sitä kuormaajalla
kauhaissut
Loppuu noilta rahat
luonnonsuojelijoilta
Muutama tuhat
kuormaa pitkkin
etelä Suomea
Kaksikymmentäyhdeksän
ja puoli metriä
Sillä niitä on paikattu
Kuoppaisia teitä
Kiirekös minulla
Aikaa on rutosti
Mutta ruota soraharjua
En voi saada takaisin
Sehän on visusti
kätkettynä
pinnoitettujen
teiden alle
No osan toki
piiloittanut olen
elementti talojen
kivijalkoihin
Virallinen kirje kädessäni
Kuskatkaa siitä
torsosta pois loputkin
Sopiihan se vaarille
Nyt me saamme siihen
kaupallisen lakean