Ennen vanhaan
kun katselin
lanttini
klaava puolta
Ihmettelin
vuosikaudet
vaihtelevaa
nollien määrää
Kääntäessäni
sen hyvälle
hopealle
taiten painetun
Enhän minä sitä
säikähtänyt
hampaatonta
leijonaa
Metallikin sitä
mitä piti
Senhän oli lyönyt
Suomen pankin
rahapaja

Ainut mitä sen
arvolle tapahtui
Sen määritteli
puunjalostus
teollisuus ja
Suomen pankki
Kyllähän ne siinä
suomalaisessa
rahassa vaihtuivat
nollien määrät

Nyt kun vaari
pyörittelee
vähä nollaista
setelirahaa
Minne ne kaikki
tärkeät nollat
Jotka minusta niin
niin vauraan
oloisen poloisen
No tuonnehan ne
valtionneuvoston
ja keskeneräisen
eduskuntataloon
uusine säästö
suunnitelmineen