Älä turhaan
lausu
minun nimeäni
siinä tilanteessa
Korkeintaan
sen että sinulle
ennalta
tuntematon mies
Teki sen niin
taitavasti
Älä turhaan
lausu nimeäni
Vaikk ett sanojesi
mukaan
Et tunnistanut minua
siinä rivissä

Huokaisin helpotuksesta
Hengähdin siitäkin
ettet erottanut minua
Valkokauluksista
haalariasuisten
rivistöstä
Lähimpään ikipetäjään
ne minut olisivat
naru kaulassani
ripustaneet
Mutt sinä et minua
Näin sen silmistäsi
Ettei tämä ollut
onnemme päätepiste

Sen jälkeenhän me
Mahdotonta sanoa
miten monesti
limusiinimme
takapenkillä
Kuin Bonnie ja Clyde
Rannikolta rannikolle
Idästä länteen ja
päinvastoin
Mantereen nopeimman
auton kulkusuunta
Hengiltä otimme
omista kavereista
alkuun aika monta
Ennenkuin oppivat
ettei ammattimies
puhu ohi suunsa