Vaari vielä kuului
niihin kuin valan
vannoneisiin
harmaisiin
matosiin maan....
Kysynyt ei kukaan
Haluatkos mitä
Ansaitakseni
leipäni...
Oli minun mentävä
minne käskettiin

En koskaan oppinut
Etteivät suuret
etevät johtajat
He eivät koskaan
hanttihommissa
likaa käsiään
Virka-autonsa
takapenkiltä he
jakoivat teoreettisia
ohjeitaan
Onhan se vallan outoa
juoksuhautojensa
pohjilla makasivat
valtakunnan
taitavimmat lihanleikkaajat
Vaativat palkankorotuksia
uusia etuuksia...
Mutta vain itselleen

Vaari oli vielä silloin
varsin nuori
ja idealisti
Johtamis oppini olin
imeskellyt sankari
tarinoista
Sotaromaanien sivuilta
Suomalaisia työmiehiä
ei voi johtaa takaa
eikä sivusta
Natsa natsalta nousi
vaarin palkka ja arvo
Viime kerran kun
pakottivat minut
sille rintamalle
Esimiehet puhuivat
turhan hitaasta....
Oltiin jo siinä liki
hallitsemattomassa
pakokauhussa....
Lähettini ennen
siviiliksi palauttamista
Kyllähän tämäkin oli
pelottava paskakeikka
Miksi meidän sieltä
aina piti viimeisiksi