Tuossahan minä
Tämän päivän
ensimmäiseltä
Vaikka sen piti olla
eilisen viimeinen
samalla kun tuolla
miihailin
Vietin aikaani
kotipihani läheisyydessä
Tarkkailin ympärilleni
Miten syvä olis
Kuinka pitkään vois
vaari olla henkeään
vetämättä
Ettei virkeän kevään
torkahdus 
Olis vaarin hengelle
vaarallista
Nukkuminen toki
on se runoilijan
hengelle vaarallista
Ja se ettei runoilija nuku
Kätensä lepää
muusansa paljaalla
rinnalla
Poissa mieli tästä
maailmasta
Lievästi vasta on
kiihtymyksestä
turvonneet nännit
hällä
Minäkin joiltain osiltani
täysin tönkkö
Ja  ´se ettei runoilija nuku
Käteni liukuu sinne
Vihainen äsähdys
Etkö sinä jo onneton
nuku,,,,
Jos vain olis jaksanut
Miten kaukaa olis ollut
pakko mitata tämän
viikon äkäisin poisheitto
No kait se vain 
meillä oli elintason merkki