Olipas niin
sen laisen
elokuun lopun
liki syysaamun
makuista
Hiiren hiljaista
Sumuista
usvaista
Metsän reunan
puista vain
Latvusten
ääri viivat
Kiven heiton päästä

Oli taas niin
Mistä minä
mieleeni
Kartanon pehtoorin
manaukset
Kun odotella piti
kaiken
korjuu kuntoon
kuivaavaa
päivänvaloa
Manaili pois
sadepilviä
työmaan yltä
Johan tässä on
riittävästi ollut
Näitä palkattomia
luppopäiviä

Ensin tuo
sateen ropina
Maahan usva
Tyyntyi tuuli
Siihen vielä
tihuutti ja ripsi
Kauhallisen
kaatosadetta
Siellähän
meillä oli
oiken mukavaa
ladossa ja
kärryvajassa

 

Oli se silloin
maaseudun
elämä niin
luonnollista
Minä kun jo
olin kaupungissa
omassa työssäni
kahdeksasta
viiteentoista
ahkeroinut
säistä riippumatta
kuutena päivänä
viikossa....

No nyt sen vaari
näin jälkikäteen
Hyväksihän tuo
oli meille....
Meillä ei ollut
Meille ei tullut
vapaa-ajan ongelmaa
Mutt kyllähän
mekin ne kaikki
synnit mitä.....
töiltämme ehdittiin