Katseli taas
vaari ikkunasta
Synkkää oli
Välistä märkää
Ei peittänyt
päivittäistä
maisemaani enään
Toissa päivänä
manaamani
liukas valkea
hohtava peite

Mutt sen minä
taas siitä
Sitähän saa mitä
mielessään mavnaa
Toissa päivänä
kiros vaari
katujen liukkautta
Nythän sitä taas

askel pitää mutt
jalat kastuu

Vaari sitä taas saa
opin siitä
Pitää sitä
vanhan lakata
liikoja toivomasta
Tyytyä täytyy vain
Tähän kutistuneeseen
elämän piiriin

Mutt tähän toiseen
Voin lisätä
sokeria ja hiivaa
Siitä vain vaarin
huoli tulee kantaa
Ettei tukkoon mene
tuo vesilukko
Elämä on mukavaa
Kunhan ei vaan
liian tiukasti sulje
Vahtii vaari niin
tarkoin sitä.....
elämän iloista
porisevaa pulloaan