Olenhan sitä
Miksi vanhalla
miehellä on
aina kiire
Tuonne sitä taas
perästäni pöly

Kyllähän vaari sen
Ettei minusta
maaksi ole
Teräslieriöön pakattuna
Iän ikuinen riesa
Runoilijan tomu

Luoja varjelkoon
etten minä
Vakavati lääkitykseeni
Se on vain hetken
helpotus
Pikaisesti palaavaan
luovuuden oireeseen

Päivääkään en
etten.....
Hyvällä tai pahalla
Löisi entisiä
työtovereita
Heistähän en
muuta jätä kuin
Kalutut luut......

Kyllähän vaari sen
Ettei minusta
maaksi ole
Mutt mullan tavoin
olen tukkinut kaikki
turhan avoimet suut
Vain heidät jotka
Honkanummeen
Peittököön sora
kaiken aikaa viisaasti
suljettuina.....
olleet suut.