Vaari tuolta
ulkosalta viluisena
tullessaan...
Nenään sain taas
sen joka jouluisen
tutun tuoksahduksen
Siellä se nyt
Ajan kanssa on
kypsymässä....
kinkkumme
joka jouluinen
Leikkuu pinnat on
paahdettu umpeen
Menossa on se
Hellä kypsytys
se aikaa vievin....
Nyt pitää vaarin
mielensä rauhoittaa
Loppu oäivä olla
rauhattomana
vesillä kielin.....
Koskea siihen ei
vaarin vielä illallakaan
ahnain sormin pidä
Huomisella vasta
saa mokoma ne
Sinappi hunnun ja
korppujauho kuoren
Jotenkin on vaari
vuotten saatossa
tässäkin hommassa
kuin rauhoittunut
Emäntä sen ihan itse
omalla rahalla
meni ja osti K-kaupasta
Sellainenkin vaihe
että vaari on
Monen monena jouluna
lahjaks saanut
tuoresuolatun
valmiiks paistetun
Tai muuten vain
kinkuks sanotun
jäisen klöntin.....
No nyt jo voi senkin
Nekin asiat myöntää
Vanhentuneita ovat
pikku rikkeitä...
Niissä piireissä saadut
lahjus kinkut....
Pölyyntyivät
hyllyilläni lahjaksi saadut
viini ja konjakkipullot
Eihän niitä meillä
juuri jouluiksi avaltu....
Minä kun vietin
tipatonta joulua...
No nyt se alkaa
meidän keitiöstä
leijua nenääni se....
Paistetun kinkun tuoksu
On on onhan se....
nyt siellä
sunnuntai, 23. joulukuu 2018
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.