Yksin olen yleensä
saanut istua
pöydässä
Runoilijalle ystävät
ne ovat löyhässä
Harvempi sitä
haluaa leimautua....
Mitäs muuta kuin
hopea teetä.....
vaisun miehen kupissa
Istuu siinä seuraks
kulttuuri ihmisistä
tyhjän toimittaja joku
Kiertänyt on piireissä
tieto kuin pyhä sana
Siellä se on,,,,,
Istuu päät riipuksissa
Nauttii sitä paikallista
Runon ja suven päivän
apurahaa

Levittyä sanan....
Siellä se runovaari
istuu kapakassa
Eino Leinon tavoin
Mutt kenelle se
heti olis mieleen
tullut....
Jätkähän on niin
saita ja pihi
Pöytään päätyi
yks ja toinen
Hetken päästä
pöydässäni
varsinaiset bakkanaalit

Juotuani sen joka
aamuisen hopeateeni
Näytin heille
osoitin kulturellin
aateluuteni....
Maksoin laskuni
Kiitin seurasta
Hätääntyivät....
Ethän sinä vasta
rahalla palkittu
meitä jättää voi
Parin kuun päästä
kutsu käräjille.....
Kulttuurin nokkamiehet
nuo loiset....
Vastaamassa siitä
ravintola petoksesta
Mutt vaari ainostaan
paikalla olleena todistajana