Vielä tässä vaari
aamuyön tunneilla
kannukset iskee
runoratsunsa
kupeisiin ja
kylkiin....
Tämä on se aika
vuorokautta
Hereillä eivät ole
edes kylän juoruakat...
Kyllähän ne vielä
aamukahvi pöydässä
ovat siinä uskossa
Että sen ja sen talon

tytären aitasta
Kaamoksen jälkeisen
ensimmäisen
aamun koiton jälkeen
Voi luoja tuota....
Pahanpäiväisesti
äitinsä pelottelemaa

Miehet ei kuulemma
muusta välitä
Kunhan eivät vaan
pyytämästään
paitsi jää....
No sen verran tarkka
oli tuo vanha väsynyt
tutiseva pölyttäjä....
Ettei sitä edes ilman
ehkäisyä yrittänyt...
Ellei sitä löytynyt
omasta taskusta...
Neito ihmisen
piirongin laatikosta
Nousi ylös astui
aitanrappusille

Vihelsi kutsuvasti
Paikalle tallusteli
satuloitu ratsunsa
Komea ja ilmava oli
miehen satulaan loikka
täydestä ratsastajan

lastista huolimatta
Kyllähän sitä kuunneltiin
tyydyttämättömän
jippi jei jiitä.....
Pullean hevosen kylkiin
kannukset

On sitä siinäkin
miehellä homma
Yöstä toiseen käy

nuorehko mies...
Aitasta toiseen
yksinäinen ratsastaja
Jollei jonain päivänä
kuulu muuta kuin
syvä huokaus on
yksinäinen ratsastaja
hyväksytty ehdollisesti
Vihellykseen vastaa
tallin pilttuusta
väsähtänyt hepo....
Viimeinen palvelus
yksinäiselle
ratsastajalle on se ollut
oja-auran veto