Heräs vaari kuin
painajais unesta
Ei kuivunut palanut
karrelle kotikaupunkini
Kerava......
Koko aamuyön satoi
Rankasti vettä
Tämäkös se taas
Tässäkös aikojen
takainen ennustus
Itseään toteutti
Ahnaasti imi
rutikuiva raikkaan
veden itseensä
Miten minä tämän
Neljäkymmentä
päivää ja
kolmekymmentä
yhdeksän yötä
Nyt sitä vettä sataa
Sillä lailla
Taivaalle käännän
etsivän katseeni
Missä on se merkki
Jolla luoja aikanaan
Lupas ukko Nooalle
Mihin on vaarin silmstä
hävinnyt sateenkaari
Hyljänneet on
oikerin uskovat
Poistaneet käytöstään
sellaisen merkin
Ryöstänyt on sen
omaan käyttöönsä
Sateenkaari kansa
Jäljellä jäänyt
Montakosniitä nyt on
kolmekymmentä
yhdeksän yötä
Liki neljäkymmentä
päivää....
Pilvisellä taivaalla
ei merkkiäkään
sateenkaaresta
Vain kuulopuheita
Nooan ja Luojan
välisestä liitosta
Ja sateenkaarenkin
On omanlainen väki
vaatinut omaksensa
Otti luoja itseensä
Sanoi Nooan kanssa
sopimansa irti

Yön on satanut
Tätä päivää vaari
vietän sateessa
Pyhän kirjan versiossa
Ettei koskaan enään
Merkkinä on
sovitusta
sateenkaari
Jos tämä on osa
Sitä suurta tarinaa 
Epäilen isosti
Jos tällä tavoin vielä
Kolmekymmentä
yhdeksän yötä ja
neljäkymmentä päivää
Mitähän ne horisee
Vaari ei usko niitä
Eihän se niin voi
enään mennä
On päivä ja taivas on
synkän musta
Missä on sateenkaari
Missä on Sateenkaari
kansa,,,,,
Elää niin syntisesti
En minäkään voi
sitä vaatia
Sateenkaaren syntyä
taivaan rantaan
Kolmekymmentä
yhdeksän yötä ja
neljäkymmentä päivää