Kaikilla asioilla
niillä on taipumus
muistissani saada
hopean harmaassa
päässäni
Vähimntääänkin
kultaiset reunat

Kaikilla asioilla...
Niilläkin joista
kavereitten kanssa
nyrkit savessa
Kunhan he vain sen
Enhän minä vain
itselleni...
Vaan yhteistä hyvää

Asioilla on taipumus
Venyessään vanua
ja vesittyä....
Siksi minä en....
ellei pakko ole
valitse työryhmää
Sanovat etten kuuntele
ketään...
En luota kehenkään

Kokousiin tuon
valmiin paperin...
Eihän siitä puutu
kuin toteuttamista
valvövien nimet
Allekirjoittakaa
Vähänhän he kuin
purskuttelisivat
sulaa tinaa suussaan

Nyt kun olen jo
saanut olla kuin
kärpäsenä katossa
Siinä kokoushuoneessa
ei tapahdu enään
mitään.....
Ei heru enään kuolaa
haamuiksi muuttuneiden
edistysmielisten
suupielistä

Kaikilla asioilla on
taipumus saada
kultaiset kehykset
hopean harmaassa
päässäni...
Sen kyllä muistan...
Miten mielellään
parhaat kaverini
niin innokkaasti
korjailivat virheitäni