Reipas otteisen miehen
ei pidä olla koskaan
hento luonteinen
Koskaan ei pidä
toimistaan
paljastuksia
Viimeinen sana
joka suustani
Kävinhän siellä
sillä ovella minäkin

Siitä vain syntyi se
ikävistä ikävin tlanne
Itse en niillä
Keneltä koska ja missä
Suljin suuni
Jätin vahatulpat
korviini...
Kyseltiin useasti
Enemmänkin olis
useampikin ollut
tarjolla

Reipas otteisen
Ei koskaan pidä
Toiimistaan
Saamisistaan
Salaisista kohtaamisista
kailottaa kehuen
suureen ääneen
Vasta vuosien päästä
Miten he minusta
kehuen puhuivat
Minä kun en koskaan
En sillä kehunut
Että häneltä ja häneltä
Monasti olin niin
väsynyt ja kyllästynyt
Että suorastaan
nukahdin sen ääreen
Minulla oli mimosan
itsetunto
Häpesivät monet
minua niin että
muuttivat pois
maan ääriin
Niinhän siinä kun on
Reipas otteinen ja
hento luonteinen
Ei taluttaja vaan talutettu