Ainahan vaari on
vaari on oppinut
Kuullut siitä miten
on vanha ja väritön
Tasaisen harmaa...
Sen lainen jota
kukaan ei osaa
varoen kuunnella
Mutta nyt kun on
kohtuullisen pitkä
viikonloppu käsillä
Kuin viimeistä pyhää
Varustanut oli luoja
harmaan varoitus
Väreillä

No harmaa oli
mulla tuuheahiuksinen
päälaki
Naarmuinen otsa
Sen olin pihallamme
kovaa jäähän
Mustat olivat osin tai
täysin silmäini aluset
Nenässäni
muutama tikki,,,,
Ylähuulessa pliseeraus
ja kunnon vekki
Nuo kamalat jäljet
komeassa kaulassa
No eihän se muuta
Sanoivat vievänsä
hetkeksi lepäämään
Kun pettänyt oli
narukiikku....

Lopuilla en kehu
Niistä niin moni
tuntee minut,,,
Sen säkeen myötä
häviäis tyystin
runoilijan nauttima
Intimiteetti suojakumi
Valitan toki,,,,,,
Mutta vain asiasta
Vanhan värinenkö jo
Vuoden ensimmäisen
kuukauden
viimeinen sunnuntai