Laiskuus oli
taas kerran
vaariin iskeä
Sellainen
väärän lainen
Mielessäni
velloi
Mitä olinkaan
tullut
Luovan
laiskuuteni
alla pidätellyt
Laimin lyönyt

Luovani
Ajattelemiseen
vetosin
Laiskasti oleksin
Etteivät
tarpeettomat
tekemiset
luovuudelleni
olis olleet
tulleet häiriöksi
laiskuudelle

Parhaat runoniko
Lapioidessani
sanojeni lietettä
navettamme
sontaluukusta
Siitä minä sen
Hyvän runon
vaikutus on
pitkä aikainen
Tästäkin hyöty
Vasta seuraavan
satokauden
orastavassa alussa