Aamun kuulas
viileä mutt
tuuleton
viimaton kirkkaus
Miten tämä näin
Kuinka minä niin
Säpsäytti suorastaan
Karisi se
unihiekka
vaarin kaihisista
Tälläsin
vahvimmat lihakseni
Marlboron nauttiakseni
Ensimmäisen
pakkasyön jälkeisenä
Aamu kymmeneltä
jäiselle penkille
Pakko on vaarin
myöntää että
Kyllä se säpsäytti
Raaputin penkin
pinnasta ohuita
syksyisiä jäitä
Kuivailin rimojen
uloimpia metrejä,,,
Etsiskelin jotain
pehmeää ja lämmintä
Suurimpien lihasteni
alle,,,,,
Niillä joilla vaari
silloin kun tekee
runotekstiä
ajattelu työtä
Tänään se tapahtui
vasta kymmeneltä
Tuli jostakin
pulpahti mieleeni
Tällä tavoinko
tunnin myöhässä
aloitan tämän
turhan päiväisen
Vain senkö vuoksi
että tuntisin
tekeväni jotakin
Herenneenä siitä
jäiseltä penkiltä...
Availin koneeni.....
No eihän sitä mitään
järkevää tekemistä
Noilla toisillakaan
Ajatekaa että
viisisataaviisi selattua
Kello kymmenen
lauantai, 17. lokakuu 2020
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.