Aamukahvin jälkeen
Joulukuisessa
hämärän hyssyssä
painoin päätäni
pehmeään
pölyttömään
raskaista
ajatuksustani
vapauttavaan
Familon tyynyyn
Eihän siinä ollut
mitään uutta
Ei ennettä mistään
pelottavasta
Sitähän tämä on
Turvallista ja tuttua
Vanhan kertaamista

Jotain kait vikaa oli
Tuossa nauttimassani
tutun makuisessa
Vai olikos vaari vaan
Ei rauhaton
Vaan syvään
hengitteli
raikasta ilmaa
Sitähän se oli
Turvallista ja tuttua
En tiennyt
kauanko
Tarkistin sen äsken
digitaali kellostani
Miten tuo on
mitenkään mahdollista
Että puolta päivää

Oli vaimo avannut
huoneeni
tuuletusikkunan
Oli niin raikasta ja
viileää,,,,
Päätäni en saa
tyynystäni irtoamaan
Miten tuo on
mahdollista.....
Ei kait tuo vaimo
muuten
Mutta kun siinä vanhassa
vihkikaavassa
Kunnes joku
sen hetkistä elämää
suurempi
Teidät toisistanne
erottaa
Kaikki kuin olis vain
vanhojen
asioisen pelkkää
kertausta