Hymyilin kuin
Leinon Eikan
Apollo
uuden vuoden
yönä
Komea olin
liki jumalinen
Tämän ikäinen
täydellä järjellä
vielä
Mielestäni
antiikin patsasta
En tuota hissin
peilistä näkemääni
karvaista
suuri vatsaista

Hymyilin kuin
Apollo
Enhän minä
jumalinen
Vaikka katsovatkin
varovasti
kuin arvioiden
Koettavat näyttää
niin ahkerilta
Kotiportaani
rappujen
liukastajat
Hymyilin partaani
Alimmassa
kerroksessa
savisista
kengistäni
saviset jäljet
Ulko-ovelta
hissin oven eteen

Hymyilin kuin
Porrassiivoojan
mielestä
väärässä paikassa
väärään aikaan
Onnekseni olin
varpaat peittävissä
jalkineissa
Manailin siinä
hissin viipymistä
No tulihan se

Minä kotiini siitä
Kuin uusissa
koneelisesti
kiilloitetuissa
jalkineissa....
Onnekseni en
ollut sandaaleissa
Olis sitä ollut
Eikan päivänä
nimettömän
runoilijan varpaan
kynsissä
pedikyristille
Todellakin korjaamista