Vaari tässä havaitsi
löysi itsensä
ala ovelta

manaamassa
pienessä mielessään
Tyhjät oli
vaarin taskut
Muistamaton oli
vaarin mieli,,,
Runonpätkää
säettä säkeen jälkeen
Senhän siitä
Kun runoilijan tuolilla
Koko päivän oli
istuskellut palleillaan

Lyhyt oli uuden
tupakka lain
rangaistusten
toimeenpano aika
Väärässä paikassa
Marlboron imaisin
keuhkoihini
tietyn mittaisen
Viskoi räntää,,,
tuuli ja tuiskus
Suljetu oven takana
kaivelin viluisena
taskujani...
Eihän sitä avainta
lämpimään rappuun
kaivelemallakaan

Puhelintani hyytynein
sormin rävelsin
Ties mitä muutamaan
väärään numeroon
sävelsin.....
Ihmetteli joku vallan
kummissaan,,,,
Enhän sinusta vuosiin
ole kuullut edes
selkäsi takana
paska puheita
turvan pärinää

Lopulta löysin sen
Emäntänikin
numeron,,,
Vastas äkäisesti
Missäs sitä on
kenenkäs kanssa
on säkeitä vaihdettu
Ålä hyvä ihminen
menneen talven
lumista,,,,
Antaisitkos mulle
neljä oikeaa numeroa
tähän ala oven lukkoon
Niitä minä en saa
pieneen mieleeni
En sitten millään

Miten olis voitaisko me
palata siihen
vanhaan konstiin
Mitähän jos tuo
kotimme avain
ripustettais
vaarin kaulaan