Puhdistin
kesätuulessa
mieleni
Viimeisen pisaran
viskasi eteeni
musta pilvi
Siitä minä
kasteen raikkaana
savuisille
ostoksille

Ajattelin että
kotiinkin
palaan
mieli kepeänä
henki raikkaana
Katse kirkkaana
Miten minä
olinkaan koko
toivioretkeni ajan
Kuivaa paikkaa
reikäisestä
pilvestä
Jyrisyttelikö
siellä joku kuin
kohtaloni rumpuja

Kastumatta tein
sen lenkin
Tuntematta
vähääkään
katumusta sen
taskussani olevan
asian vuoksi
Että otinkin moisen
riskin
Vaarihan on
asiastaan sitä
mieltä
Ettei se tänään
nauti Marlborosta
joka on sokerista
ja pelkää kastumista

Avasin kotirapun
ulko-oven
Heitti hitonmoisen
kaatosateen
Sytytin Marlboron
Koko retken tein
kastumatta