Olin kuin Elin niin
Nuori ja tarmokas
kuin Prinssi Uljas
Tätä lääniä fillarillani
laidasta laitaan
Miten minä kaikkien
riistettyjen puolesta
sanaa saatoin
Miten silmänsä
aatteen puolesta kuin
aamukasteesta
nousevan auringon
säteistä loistaen
Kerran me
sitten toistaen

Sanoin olevani
Kerroin taas tulevani
Ihan jokaiselle
En ihan heti
En huomisella
En ylihuomisella
Vasta sitten kun
Työlläni olen ehtinyt
hankkimaan rahaa
ostaakseni hänelle
tuliaisia
Muistavat minut
huolettomana
Iloisena veikkona

Eilisellä vasta
Soittelin ovensa
takana kelloa
Harmaa oli ja
kurttukasvoinen
Ilahtui niin
Sinä tulit
niinhän sitä silloin
lupasit
Herra sinua siunatkoon
Luoja varjelkoon
Millaisen määrän
kuranttia tavaraa
Miksi sinä vasta nyt
Olen töitä tehnyt
Ansainnut rahaa
Tuomisteni vastikkeeksi
Eihän sitä olis
kertynyt....
Seisoskelemalla
ovellasi


Nyt jos olisin vielä
Saattaisimme sitä
Edestakaista lovellasi
Hetken päästä minä
kuin Prinssi Uljas
Loppuun kuluneella
siinä puljas....
Olit vaan niin kovin
ilahtunut niistä
Kulutusta kestävistä
hyödykkeistä