Oman aikansa se
kaikesta huolimatta
vanhoista selviäminen
No senhän se otti
Herra tietää miten on
vaarilla edessään
ainakiin vuodeksi
puhtaat sivut
Kaikki on hoidettu
Vereni paineita
nostattavat
Kaikki nekin asiat
sykettäni kohottaneet.....
Nyt olen kait ikävimmät
selvittänyt...
Käsiäni levitellen
kalkattavat ohitellut
Hymyillyt leveästi
Käsiäni rinnoillaan ja
reisillään lepuutellut
Kyllä hänelle on
elämä ollut kovaa
Katsokaapas nyt
miten hän on
vanhetessaan
Miten voi olla elävällä
kuolleen näköiset

Oman aikansa se
mokoma otti,,,,
Mutta katsokaapa
Miten elävältä
Harmaa vaari
Sehän on kuin tuo
tämän harjun
pilviä piirtävä
viimeinen kelo....
Pitkäänhän nämä
Tuo harmaapäinen
äijä ja taivaita
raapiva kelo,,,,
Tuon harjun laella
taivaita harovan
kelon vankoilla
kuivilla oksilla
Siellä se piti tiukasti
hallussaan
vahtipaikkaa
Pitkäänkös nuo
Tuo harmaapäinen
äijä ja kuiva kelo
Oksillaan
kanahaukka uros
piti vahti paikkaa
Sillä kahden metsän
välisellä....
Kuinka moni pieni eläin
Menetti henkensä
Siirtyessään aukion yli
Laventaakseen
lajinsa asuin aluetta

Mutt noin ylimalkaan
Näillä keinoin
luojan luomat
Pysyvät lajit hengissä
Kun vain kaikkein
fiksuimmat selvittävät
hengissä sen
Kahden metsän välissä
sijaitsevan suojattoman
eloonjäämis taipaleen
Vaikka vuorottelivat
kanahaukat
uros ja naaras.....
Vaistosivathan he
Ettei syötäviä saa
sukupuuttoon saalistaa