Koskahan minä saan
Milloinkahan ne sen
nimikko päivän
runovaarille
Harmaille hiuksille
laskevat
orapihlajista punotun
seppeleen
Vasta sittenkö senkin
Kun Suomen lippuun
kiedotun
tammisen arkkuni
jalkopäähän
laakeriseppeleen

Koska minä.....
Mistä saan
Missä se vaarin
pronssinen
rintakuva......
Punatiilisen talon
takapihan
puoleisessa seinässä
Näin rumaa
naamaa ei
paraati puolelle
Punatiilistä linnaa

Koska minä mitä
milloinkin ja
mistä tahansa
Hiljensivät tällä
Akateemikon hatulla
kierot vaarin...
Kehuivat velikultaa
kierot kuomat,,,,,
Liputus päiväks
Keksi joku ehdottaa
karkauspäivää

Sitähän kun ei
tarvitse joka vuosi
Eiköhän sitä vois
Hymy kasvoilla pohtia
enimmän aikaa
Rituaaleitta ja
maneereitta
Talonmiehetkin
vaarin muistoa siunaa

On se hyvä mies
Ettei kunniakseen
helmikuun pakkasessa
Ylös alas joka
ainoa vuosi...
Riittää kun tulee
vartin verran kertoja
vuosisadassa