Kovin aikaiseksi en
voi tätä esiintuloani
sanoa...
No maanantai
aamuks ei niin
myöhäisekskään
Mutt runovaarin
ajalla,,,,
Syksyisen päivän koiton
rajoilla,,,,
Tästä jos pimeys
siirtyy keskipäivää
kohti,,,,
Uskon että vaari
jonain kauniina
aamununa ylös ehtii
nauttimaan,,,,
Nousevan auringon
kajosta,,,,
Huono on vaarin olla
kolkuttaa omatunto
Turhan aikaiseksi
en voi tätä    
Mutt kyllä minä sen
Että jonain aamuna
talvipäivän seisokkiin
mennessä,,,,
Kaikki nousevan auringon
leiskuvat värit,,,,
Tulen havaitsemaan
vastapäisen kuusikon
suipoissa latvuksissa
Ja silloin se
varmaankaan ei ole
Liian aikaista