Sitä ei vaari muista
En mieleeni saa
Mitä mistä kenestä
kirjoitin viimeks...
Pysyinkö siinä
kohtuu käytön rajoilla
Vai tyyten sekosinko
Kun poskeni painoin
sitä tyynyä
Pehmeintä siloisinta
lämpimintä vasten
Sitä ei vaari muista
Mitä mistä ja kenestä...
Vaikka sehän oli jo
itsestään selvää,,,
Kyllä minä sen rahan
siitä taivaallisesta
tunnosta...

Innosta pystyssa
oli jokainen vaarin karva
Se viimeinenkin joka
jo vuosikaudet oli
lepäillyt keskisaumalla
Olikos sekin vielä
elossa...
Vaikka jo vuosikaudet
Leviävän pelkäsin
sen velttouden
Viis siitä mokomasta
Korvaa vaari sen homman
puhumalla....
Kun on hyvä suustaan
Kielellisesti lahjakas