Kylvää vaari
runon
kaitaan sarkaan
Kirjoittaa
kaikesta
minkä ehtii
Kaikesta mistä
mies kehtaa
Paljonhan
on tullut kylvettyä
Kun kypsyy
ennenkuin aika
sen korjaa

Osa on niin tylsää
aikaan ja
paikkaan sidottua
Osa on niin suurta
ja sielukasta
Miten sen olikaan
elämän iloista
niin väljää
Viikko kaupalla
me terästettyä
välikaljaa

Krapulassa
kirjoitettu
tutisevaa
epäselvää
Nousu humalassa
taas
Kuin keilailua
Joka heitolla
varma kaato
No paikkojahan
onhan niitäkin
vahinkojen korjauksia
Mutt kylvämättä
Ei vaari vielä
jätä runon sarkaa