Meillähän ei
Aamukahville
kutsua
Tokko koskaan
Puhelin soi
Kuka mitä mistä
Kukas nuu minulle
Tähän aikaan
aamusta
Kukas muu kuin
Taas tuo mokoma
Vanhan viisaan ja
kieron mokoman
Kertoi että jos
Minulla sattuisi
olemaan aikaa
Toimittaisi minulle
Historiankirjoitusta

Selailn tätä
Kun välkytti vilkkua
Mikä lienee
mieltäni kylmäs
Jostakin oli 
löytönyt minut
Kunnes sen että
Koneelleni oli
taas  ties mistä
Miten kaukaa
Mistä ajoista
S postin uumenista

Uusi viesti
Runojeni kivistä
ja ruumenista
Vieläkään en ole
Lakannut sitä
Sen oman laista
llaajuutta
Isoon ääneen
Käsiäni yhteen lyöden
ihmettelemästä
Joka ainoaan aamuun
kuuluu ehdottomasti
Taitoni rajaamin
ehdoin pohdinta
Tärkeintä onHarmaan
arkeni valkaisu
Aurinkoisena
aamuna
Hyvään päivään
Sieluni valkaisu
Kaunistautuminen
Miks ei tuo silmistäni
Millähän konstilla
valkuaisistani
pois tuo.....
Tietämisen tuska ja
kiukun puna