Kun sen sitten
ymmärsivät
Etten minä
tarkoituksella
koskaan
Olin vain niin
kiivas ja
nopea ja
hektinen
Etteivät he.....
koskaan ehtineet
mukaan.....
Halusivat tahi ei

Liian äkkinäisen
Pitäis harkita
perin tarkoin
Valita seuransa
Muuten sitä voi
löytää itsensä
ties minkä montun
möykkyiseltä
pohjalta
Siihenhän se johti
Minä sitä joka
asiassa pyrin päin
suurta valaistumista
Lopullista
totuutta kohti

Mikäänhän ei
silti ollut niin
mukavaa
Tietäen sen...
Miten nopeasti
minä etenin
sinne asti....
Heiltähän ei
enään ollut
mitään saatavaa

Katselivat
minua
nenän varttaan
Tuon kanssa
jos joskus
On se helpotus
pikaisesta
Ei kärsi kukaan
tästä...
Tämä ei ole
pakon omaista
nysväämistä