Käännän kasvoni
kohti etelää
Nostan pomppani
kaulukset ylös
Valmistaudun
siihen että
päivällä ei kun
Päivillä pilkahtais
Kyllähän tuo
pohjoisen puhuri
Kuten huomaat
Vaikka miten siltä
mies itseään suojais
Kyllä se kun ajatus
pohjatuulen tuomana
Ykskään mies
ei voi olla turhan
omahyväinen nirso
Sillä ajatuksella
Tuonne minä menen
saatille
Sata varmalle,,,,

Tälläisilla keleillä
kosteilla kylmillä
koleilla,,,
Ei pitäis edes
epävarmoilla
testata kokeilla
Tiettyyn rajaan asti
Siitä vain innostun
kiihotun pihistäjästä
kamalasti...
Sitten kun pitäis

Koputtaa äitinsä
ovelleen,,,,
Kukas sinulla on
vieressäs siellä...
Katsopas nyt
Ettei tuo mokoma
maailmankiertäjä
jo ole polvies välissä
se siellä....
Ei tuosta tuollaisesta
Kuivan huumorin
harrastajasta,,,,,
Eihän siitä ole
kuin anomus
lomakkeiden täyttäjäksi
Kuiva on siunaukseton
Papereiden pölyttäjä
Pääkaupunkilais sonni

Niinhän siinä....
lensin ulos...
Ei edes kuppia
kuumaa kahvia
Väsyttää unettaa
nukuttaa ja...
Siinä sitä niin muistan
Käänsin kohti
koillista rintama suunnan
Hetken vielä
sydämeni sykki...
Sitten jotain tunsin
vielä lämmintä
Kyllä se senkin sammutti
kirkkaalle
taivaalle nouseva
Herättämättä eloon
huurteista orasta
marraskuun aurinko