Jokos sitä
kevät laulua
vaarikin nousee
omalla
särkyneellä
äänellään
hoilaamaan
Johan tässä
vaarikin sitä
Ettei vain se
vaskisten kellojen
soinniton kolina

Huippu kohdassa
sitä aamukahvini
jälkeistä
Eihän vaari enään
niitä niitä
vitosen unia
Kyllä sitä voin
tällaisella
eläkkeellä jätan
alkukuvat valiin
Suoraan minä
sellaiselle jota
Nähtäväkseni
en saa kuin
satasella

Aamu kahvia
Se oli sitä
Pitkään seissyttä
ja vahvaa
Karisti rähmät
vaarin silmistä
Seuraavasta
kupillisesta vaari
valmisti itselleen
aamunsa pelastavan
kahvi plörön
Kuten huomaat
taas on vaari
aamuisessa kuosissa
Lyhyt teksti
Ja niin niin äkisti
Tällä uudella pitkällä
ja paksulla kynällä