Sitähän ei
koskaan tiedä
Mihin voi ryhtyä
sellainen
Jonka tarina
ei ollut tähtiin
kirjoitettu
Tehtyään jo
yhden elämän
työnsä
Eläkkeelläkin
jo iät ja ajat
Ei sitä kukaan
edeltä tiedä
Oven takanaan
sulkemalla
Turhaa se taisi
Puolivuosisatainen
työni olla

Kaksitoista olin
kun sen
ensimmäisen
kesän
Kuudennella
kymmenellä
pitkän matkaa
Kun viimeistä kesää
Nyt sitä olen jo
toistakymmentä
vuotta ollut eläkkeellä
Eikä kukaan ole
kysynyt minulta
yhtään mitään

Olihan se nyt
kysymättäkin
selvää.....
Sen laisia kehityksiä
niitä ei saanut
sallituin keinoin
Pääkonttorin
ohjeet....
Ne olivat historian
oppikirjoista
Mikä siinä oli
kaikkein parasta
Jokainen meistä
pääsi oman
pätemättömyytensä
ylimmälle tasolle