Mistä ihmeestä
Hän oli saanut
pieneen mieleensä
Että kun minä
lopetin puhumisen
Että kun sinä
Entä sitten kun
Me te he
Ottivat tuikun
saamattomuuden
murheseen

Sinulle minä sanon 
heti
Loperta tuo kaakatus
turhan päiväinen
Mistä ihmeestä olet
pieneen mieleesi
sen   sen että
Sinun pitäis päästää
Valloilleen se
Suullinen arvio
Kaikkien ilkeitten 
sanojen tuhotulva

Ja minä vain olin
pikaisesti sutaistusta
Ymmärrettävää
kirjallista arviota
Liki polvillani
anellen
Kun minä en tuosta
kaakatuksestasi
saa mitään selvää
Anna anteeksi että
Sekoitinkohan sinut
Tuohon ylilentäneeseen
Arktisten hanhien
Kaiken aikaa muotoaan
muuttavaan laumaan