On tämä niin siistiä
Nurmikolla ei
ainuttakaan
savista laikkua
Alku viikosta
leikattua
Peittää voikukkien
keltainen matto
Aurinkoisena
päivänä vaari
mielessään
Tupakka paikalla
ei natsan natsaa
Lounatuuli pois
leijuvat savut
Tupakattoman talon
suuntaan kuljettaa

On tämä siistiä
Huolettomana
kahden seiskan
mies runovaari..
Pohtimaan jäin sitä
Mitä minusta tuli
Mitä minusta piti tulla
Liian nuori olin sinne
mihin minun
piti mennä....
Ajan päästä ikäni
puolesta kyllä...
Paikkani sittemmin
laulutaitoiselle....

Kun sitten sitä yritin
sanoutua irti
silloisesta hommastani
Eihän siitä sitten
mitään tullut....
Laittoivat koulutukseen
nuoren miehen
jo silloin moni
taitoisen,,,,
Sen siitä kun ehtinyt
olin astella sisään
ja ulos niin monesta
painavasta
pääkonttorin ovesta

Vuosien saatossa
toimivimmat opit
monesta talosta
Joka paikassa sitä
kerroksen tai kaks
herrahississä....
Kunnes aina tuli vastaan
joku virkansa
puolesta pelkäävä
systeemin päkki,,,
Joka ei mitään muuta
pelännyt kuin
systeemin muutosta

Sittenhän vasta..
Siitä se riesa syntyi
Kaikista haasteista
selviytyjästä...
Minun eläkkeeni on
ansaittu siten...

Arvovalta näytöillä
Minut kun aina...
kutsuttiin muille
kelpaamattomiin
Kavereitteni
vieroksumiin töihin
Hommiin joihin ei
ollut koulutusta....
Toimiin joista kavereista
eroon vaistonvaraisesti
Oli se hyvä että jätin
ne luotettavimmat
En sitä muuten
olisikaan runovaari....
Tyytyväisenä myhäilevä
kahden seiskan mies