Kolasipas
huoltomies
vaarin
kotipihaa
Poistaa koitti
paakut rosot
Kompastelun
paikat
ihan kaikki

Kyllä sitä taas
vaarin
saapastella
kotipihallaan
passaa
Ei kaiken aikaa
mieltä
kompastelun
pelko rassaa

Asteli vaari
mieli tyynenä
vrenpaine
lääkittynä
En aivan sitä
polkua
viiva suoraa
Muutama jälki
polun pielessä
Mutt nyt on se
euforinen usko
aineen ja valon
loppumattomuudesta

Tästä eteenpäin
lyhenee
jokainen
uneton yö
Herättää valo
vaarin
Avaan suljen
konjakkipullon
Kahvin jätän
väliin
No jospa tuon
tuosta tekisin
rommitotin
Sanotko että väärin
käyttöä
Mokavampaa on
vaarin kuitenkin
pikku tuiskeessa
potea kevätflunssaa