Pakkaselleko
tammikuun
viidennentoista
vastaisena yönä
Sehän on vain
runovaarin
märkyyttä
torjuva toive
Kyllähän ne
huomiselle
puolelle päivälle
Ajatelkaa plus
kymmentä...

Vaari on aina
pelännyt
viileä rengas
sen paikan ympärillä
kaikkea kylmää
Ei mene yöllä
tammikuun
viidennentoista
pakkaselle
Ajatelkaa sitä
Huomisen
keskipäivän
plus kymmentä

Minä kun silloin
me oppivuosinamme
Toukokulla
tarkoin silmin
Etsimme jo kiivaasti
vapun aikaan
Ollaksemme liki
Burberry takeille
Valkoisille hatuille
Sinunkin hatussas
jo lyyrä vääntynyt
Etsimme hetkeen
sopivaa varjoisaa
Kuivaa paikkaa