Olenkos koskaan
edes ajatellut
Miten hyvin on
elämä vaaria
kohdellut,,,,,
Kait se on
On siihen,,,,
Pidättyväinen
Ylimpienkin
ystävien suhteen
olen ollut...
pitkäpiimäinen
Kertomatta kaiken
Tavalla tai toiselle
Korkeintaan vain
vihje asiasta

Olenkos koskaan
edes ajatellut
Tarvitseeko minun
kaikista sitä
kaikkea itselleni
likeisesti selvitellä,,,
Jonkun kerran kuin
joku olis lukenut
itseensä sulkeutuneen
ajatuksia
No se iso
pettymyshän siitä
Runoilija kun
jonkun uskottuna
on mieluummin
Kuin uteliaiden
jahtaamana
saalis eläimenä

Ehkä minä siksi
säikyn ihmisiä
Haukkuvia pelkääviä
pieniä rakkeja
Kieli märkänä
ateriaansa peseviä
suuria hurttia
Runoilijana minulle
riiittäis
Jos sais olla,,,,
sydän ystävänä
joskus jossakin ja

jolle kulle