Kiihtyy vaari
Lisäänny ei
vaarin vauhti
Pulppuaa
kuivalle paperille
vanhasta
muistista runo
Runon jälkeen
runo
Sen laisiksihan
vaari näitä
Miten hyvin vois
Jos elämä pelkkiä
sepitelmiä

Aina se jostakin
lasieni paksujen
sankojen yli
Tajuntani
räjäyttävä valo
Mikäs se oli
Kirpaisi mielessä
mokoma sana
Miten se helpotti
Kun mieleeni ei
mitään
tekemätöntä tullut

Kiihtyy vaari
Pakottamatta
lisääntyy
maanantai aamunakin
mokoman tahti
Nyt kun tuo vielä
on varttia
vaille tavoiteltu
tuhannen raja

Vaari sitä taitaa
kommunisti olla
Vaarista vielä jos
vois Stalinisti tulla
Kirjoittamiselle
tavoite on määrä
Laadulle ei niin
suurta väliä
Kunhan muistat
Isä aurinkoista kehua
Siellä kun oikein
kirjoitti runoilija
mitä tahansa....
Pakkolukuun
pantiin hokunsa....
Kun vain muisti sen
Ettei pahaa sanaa
edes Siperiassa
Isä Aurinkoisesta