Sunnuntaisin sataa
aina....
Ennen sitä sentään
sateen laadusta
saatoin päätellä
Mitä elin vuoden
aikaa,,,,,
Lunta jos riittävästi
tai vähän liikaa....
Talvi oli......
pakkasta piti,,,
Villaa ylle...
niin tarkenin...
Hyvä sitä oli vaarinkin
siihen aikaan,,,,
Talkkari ripotteli
soraa meidän pihaan

Sunnuntaina sataa
aina,,,,
Nykyään kun valelee
vesisade meidän
jäistä niljakasta pihaa
Sekaisinkos ne ovat
maailman kirjat...
Selailee vaari
seinällään päivyriään
Katson silmiäni
uskomatta kotipihaa
Vetistä on ja jäista
On siellä joku käynyt
Näen siellä jo
kaksi hiekanjyvää

Täytynee tässä siten
Tarkkana olla
Varovaisesti kuljeskella
Etten sitten joskus
kun periksi olen
antanut noutajalle
Vaari sitä oli
uskollinen periaatteilleen
Viimeinen taival
jota ei kokonaan
pystyssä ja omin
jaloin......
Ala oveltaan
tupakkapaikalleen
Vesisateessa poikki
jäisen,kitkattoman pihan