Uskoisinko tätä
Miten äkisti on tämä
Alkava talvi
vanhetessaan
rauhoittunut
Tuossa kun kävin
aamutoimissani
ulkosalla
Rauhoittunut oli
seestynyt
eilinen sää
Miten olivatkaan
Mihin menneetkään
Eilisellä tuiskunneet
Piha asfaltille sulaneet
Kuin olisivat villin yön
Ensi kokemuksensa
hosanneet
osaamamattomat
Neitseellisiä
tokko kumpikaan
Villin menon jäljiltä
Musta märkä ja
laikukas on
tuo meidän talon
onnellisten ihmisten
Miksi ihmeesssä hän
painoi katseensa alas
vastaan tullessaan
Meidämpä pihassa
Ei tuuullut ei tuiskunnut
Miksikäs hällä sekään
Olis tänäkään
aamuna kulunut