On sitä oltava
runoilevan
miehen
mieleltään notkea
Kielellään
lukijoitaan lipova
Kyllähän sitä
sitten kun polvillaan
Huomiota pyysin
rukoilin

Näytti se taas
pystyyn noussut
käyrä niin
hyvältä
Auttaa se vaarin
murheen alhosta
Nousee mieli
Kyllä minut vielä
joku muistaa
Vaikk ei kukaan ole
tietääkseni
hankkimassa
mulle patsasta

Enhän minä voi
vieläkään
runoilijan ansioilla
ratsastaa
Kulunsa ne vaari
maksaa noista
kauppa miehenä
hankituista
eläke varoista
Kukas sitä viitsis
mokomalle
Sanasiepolle edes
ilmaiseksi....
jakaa suosionsa
Saatikka että edes
matoa kantais
laiskan linnun suuhun