Sen tässä
tunnustamaan
taas....
vaari joutuu
Tarkoin on
kait luoja
harkinnut
Vanhetessaan
että vaarinkin
toiminnot hidastuu
Ajatus toki
Minkäs sitä
vanha mies
tulta ja tappuraa
Eihän sitä
mitään mahda
luonteelleen
Oikaisee
äijä ähkäisten
selkää kippuraan
Kiukun puna
on kasvoillani
Ääneni on
rahiseva kuin
vanhan nauhoitteen
Sanani ovat
anteeksi
antamattomat
kuin herännäis
papin
saarnastuolista
Senhän tässä
kiihtyessään
on vaari
oppinut
Onnekseni on
heikentänyt
luoja kehoni
toimintoja
Kiihdyn vielä
hetkessä
nollasta sataan
Mutt onnekseni
on ikäni
lihaksiani
hidastanut
Hetken antanut
aivoilleni lisää
harkinta aikaa
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.