Valittamatta
minä siedän
tällaista liki
trooppisen
yön lämpöa
On tässä keski
yölläkin liki
Ellei rikki mene
helleraja
On tämä sitä
sen laista
luita särkemätöntä
herkkua

Valittamatta
huolta pidän
syömisistä
Täytyy vain vähän
sitä vahtia
paljonkos ja
mitä juon
ja kenen kupista
Ettei vain
lusikkaansa
sellaiseen
siirappiseen
sokerilla täytettyyn

Kyllä sitä pitää
Vanhan miehen
tällaisena
kuumana
kiihkeänä
helle yönä
Voi hyvä Luoja
Vie minusta
Pois ota tämä
seniilin
aivojen vaiva
Tuostakin asiasta
voisit kaiken
mieltäni vaivaavan
kepeästi pyyhkäistä
kipuni pois