Kuljen jos
suinkin voin
kohotetuin päin
Mutt eihän sitä
vanha mies aina
Joskus sitä
vain on pidettävä
katse jaloissaan

Eihän sitä
vaarikaan
enään innostu
sivuun
siirrettävistä
marmoripilareista
Sitä vaan on
pidettävä
anova katse
Anteliaan ihmisen
jaloissa

Eihän tämä
syyspimeäksi
muuttunut enään
vaarin mieltä
liikaa innosta
Talvivaatteissaan
kun kaikki
lähiön naiset
Eihän vaarin
katsekaan enään
jaloissa
Kun kompastelevat
nuo vieras maalaiset
räpsyt
korkeissa koroissa

Parempi on vaarin
Turvallisempaa
päät pystyssä
Ettei vain joudu
tyhmyyttään
Hyväks käytön
uhriksi
Tuonne kun tuo
turvalleen
akka kaftaanissa
Minä en koske
Ymmärtäisivät
kuitenkin väärin
Herra paratkoon