On se sitten hyvä
Etten vielä ole
vanhan miehen
siihen tavalliseen
mielen
mielitekojen
kankeuteen
valittaen sortunut
On mieli noussut
mies mennyt
Parasta on antaa
asiain olla
Ajan mennä
Kun vielä voi
omin päin vailla
valvontaa rallatella

On se sitten hyvä
Kun halutonta
eukolleni feikkaan
Ette arvaakaan
miten on suurella
innolla ajamassa
vanhaa miestä
kaupungille
Muullekin jos joskus
tuoksahtaisin
Kuin sille ja tympeälle
kapakan ilmalle

Pitää sitä faarin
Vielä kun saan
pyydettyä rahaa
Saan nollattua
lähibaarin
avoimen piikin
Tunkeehan noita
Runoilijan seuraan
typyköitä

Minä vaan ja
ainoastaan sellaisia
Sille tuoksuvia
Mietojen parfyymien
käyttäjiä
Se on nähkääs niin
Jos vaari jollekin
muulle kuin
wiskille tupakalle
tai olusille
Pitkän ajan päässä
on uusi meno
Tavoitettavissa
runoilijalle ymmärtävä
muusa kulu